torstai 15. marraskuuta 2012

Matkailu Tanskassa

Matkailumainos


Matkailulla on iso merkitys Tanskan taloudelle. Yksi Euroopan suosituimmista pysähtymispaikoista kansainvälisille risteilyaluksille onkin Kööpenhaminan satama Tanskassa. Yllättäen myös Pohjoismaiden vilkkain ja käytetyin lentokenttä ja -liikenteen solmu on Kööpenhaminassa sijaitseva Kastrup. Lähiaikoine Japanilaisten ja Yhdysvaltalaisten turistien määrä on kasvanut Skandinaavisten kielimatkojen yleistyttyä. Kööpenhaminan lisäksi Tanskassa käy paljon turisteja Legolandissa(yllä oleva mainos) ja Roskildessa.


Lähteet: http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/tanska/ruotsi-ja-tanska-houkuttavat-lapsiperheita,  http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/artikkeli.shtml/646251/lapsiystavallisen-tanskan-perhelomakohteet, http://www.rantapallo.fi/lapset-ja-matkailu/leikkisa-legoland/, http://www.finpro.fi/documents/10304/16101/FinproDenmarkcountryreportDecember_2011.pdf

Kulttuuri

Tanskan kulttuuri on sekoitus Pohjoismaista, Germaanista ja Länsimaista kulttuuria. Tanska tukee hyvin taiteilijoita ja artisteja, jotka voivatkin rauhassa harjoittaa elinkeinoaan ainoana ammattina suurten tukien avustamina. Tanskan kulttuuri muistuttaa paljon ruotsalaista kulttuuria ja on ottanut paljon vaikutteita lähiaikoina erityisesti Pohjois- Amerikasta. Tanska on hyvinvointivaltio.
          Tanskassa on erilaisia teoksia seuraavilta kulttuureiden aloilta: 
- arkkitehtuuri(Henning Larsenin "Kööpenhaminan ooppera)
- kirjallisuus(Karen Blixennin "Minun Afrikkani")
- kuvataide(Peder Severin Kröyer (Hip hip Hurrah!))
- musiikki(Laid Back, 1980 luvulla vaikuttanut yhtye)
- muotoilu(Arne Jacobsen "egg"- tuoli)
- näyttämötaide(Tanskan kuninkaallinen baletti ja ooppera, jotka ovat kansainvälisestikin tunnettuja)
- elokuva (Susanne Bierin voitti ohjaamastaan "Kosto"- elokuvasta parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin vuonna 2011.)
- lastenkulttuuri(HC.Andersen satusetä kirjoitti kuuluisan teoksen pieni merenneito)
- Tanskan kansallinen kulttuurikaanon(108 Tanskalaista kulttuurielementtiä koottuna yhteen)

Tanskan luonnonvarat

Tanskan tärkeimpiin luonnon varoihin kuuluu öljy maakaasu ja kala. Tärkeimpiin vientituotteisiin sisältyvät elintarvikkeet sekä koneet ja Suurimmat viennit menevät Ruotsiin, Iso- Britanniaan ja Saksaan. Muita luonnonvaroja Tanskassa ovat sora, hiekka, kalkkikivi, kalkki, savi ja suola. Se on omavarainen energian suhteen ja ruoan nettoviejä. Tanska on tunnettu tuulivoiman suosiosta.


Lähteet: www.wikipedia.fihttp://www.prodenmark.com/fi/tanskalaisia-tuotteita/luonnonvarat-tanska/,
http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/tanska/politiikka_ja_talous/?id=207,

Tanskan historia

Tanskan ensimmäiset esihistorian tiedot ovat noin. 13 000 eaa., kun Tanskaan saapui peuranmetsästäjiä jääkauden loppupuolella. Pari tuhatta vuotta myöhemmin ilmasto oli jo tarpeeksi lämmin metsien kasvulle.
          700- luvulta 1000- luvulle asti tanskalaiset tunnettiin Euroopassa Viikinkeinä norjalaisten ja ruotsalaisten ohella. Viikingit tunnettiin rötöstelijöinä, vaikka he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä. Viikingit levittäytyivät pitkälle ja 800- luvulta 950- luvulle he hallitsivat osia Britteinsaarista ja Tanskalaishallintoa, joka siellä oli. 911 Norjan kuningas Kaarle Yksinkertainen luovutti Tanskan viikingeille Normandian.
          Tanska oli Itämeren alueen voimakkain valtio ristiretkien myötä 1100- ja 1200- luvuilla. Se piti Viroa hallinnassaan ristiretkien jälkeen 1300- luvulle asti, kunnes joutui luovuttamaan sen Viron saksalaiselle ritarikunnalle.
          Tanskaan tuli uskonpuhdistus, jonka seurauksena kuningas otti haltuunsa kirkon omaisuuden, joka sekä lisäsi hänen valtaansa, että mahdollisti aktiivisen sodankäynnin.
          Tanskan maatalous oli huonossa kunnossa Pohjansodan jälkeen. Porvaristo, Papisto ja Sotilassääty toivoivat uutta perustuslakia ja kuninkuudesta tehtiin perinnöllinen ja kuninkaasta yksinvaltias. Tämä laki oli voimassa 1665- luvulta vuoteen 1848 asti.
          Tanska alkoi teollistua 1870- luvulla. Rakennettiin rautateitä. Maanviljely tehostui ja karjan talviruokinta mahdollisti ympärivuotisen maidontuotannon ja voita tuotettiin entistä enemmän.
          Saksassa oli sota, jonka jälkeen Tanska liittyi YK:hon. 1948 Färsaaret saivat autonomian. Tanska liittyi Euroopan unioniin 1973.
          Vuodesta 2001 Tanska on osallistunut sotatoimiin Afganistanin sodassa n. 400 sotilaan voimin. Vuosina 2003- 2007 Tanska oli mukana Irakin sodassa. Tanskalainen lehti julkaisi pilapiirroksia  profeetta Muhammadista vuonna 2005, joka aiheutti voimakkaita tunteita Islamilaisissa maissa.


Lähteet: www.wikipedia.fi ja www.historianet.fi

torstai 8. marraskuuta 2012

Tanskan ilmasto ja kasvillisuus

Yllä on kuva, jossa näkyvät kaikki maapallon kasvillisuusvyöhykkeet (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kasvillisuus.png). Niiden vieressä on myös selostus mitä kukin väri edustaa. Tanska on vaalean vihreällä eli kuuluu kasvillisuusvyöhykkeeseen "lauhkea lehti- ja sekametsä". Eli Tanska on osittain lehtimetsää ja osittain sekametsää. Havupuita Tanskassa ei kasva luonnonvaraisina lähes lainkaan. Sen sijaan Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusten viejiä.

          Tanska kuuluu viileään(Pohjoismaissa lauhkeaan) ilmastovyöhykkeeseen ja siellä on yhdestä vuodesta noin kuukauden ajan lunta. Tanskassa on usein melko lämpimät kesät, vuodesta vaihdellen, mutta todella harvoin tukalan kuumaa. Tanskan sademäärät ovat kohtalaisia ja se mahdollistaakin maatalouden harjoittamisen erinomaisesti.

Lähteet: www.wikipedia.fi, http://www.worldclimate.com/

Tanskan maatalous

Tanska kuuluu Euroopan tärkeimpiin viljelyalueisiin Keski-Euroopassa. Maataloustyypeistä se kuuluu maidontuotanto ja viljanviljely- tyyppiin. Tanska on suuri sianlihan ja maidon tuottajamaa. Lihalajeista sianliha onkin Euroopassa tuotetuin eli yli 50% koko sianlihatuotannosta. Tanska on ylivoimaisesti suurin sianlihan myyjä ja sen vienti kattaa 20% Eu:n viennistä. Euroopan Tanskan hyvään viljelymaahan vaikuttaa esimerkiksi se, ettei siellä ole niin kylmää kuin muissa pohjoismaissa(vuoden keskilämpötila n.7.8 Celsius- astetta), sekä se, että Tanska ei ole kuiva maa ja siellä sataa kohtalaisesti ympäri vuoden, mikä on hyvä maanviljelyn kannalta.
          Yllä on ilmastodiagrammi, jossa punainen viiva kuvaa lämpötilaa(Celsius) ja siniset pylväät kuvaavat sademäärää(mm).

Tanskan väestö

Tanskan virallinen kieli on tanska, mutta saksalla, fäärillä ja grönlannilla on virallinen vähemmistökielen asema. Tanskan ulkomaalaisten asukkaiden osuus Tanskan väestöstä on noin 7%, josta merkittävimmät osuudet ovat Skandinavian- ja EU maista, mutta siirtolaisia on myös esimerkiksi Turkista(,entisen Jugoslavian alueelta ja Pakistanista).
        Tanskan vallitseva uskonto on 95% Tanskan väestöstä kattava Evankelis-luterilainen uskonto. Muslimeja on noin 2%. Protestantteja, roomalaiskatolisia ja muita on noin 3%. Tanskan väkiluku on 5 580 516, eli sijalla 111 kaikista maapallon maista. Tanskan asukastiheys on 126 henkilöä/km².
          Tanskalla on 5 hallintoaluetta. Ne ovat Norjylland/Pohjois-Jyllanti(pohjoisin), Midtjylland/Keski-Jyllanti(Jyllannin keskiosa), Syddanmark/Elelä-Tanska(Jyllannin eteläosa ja Fyn), Sjaelland/Själlanti(Själlannin etelä, keski ja luode osat) ja Hovedstaden/Pääkaupunkialue(Tanskan itäisin reuna eli Själlannin koillis reuna). Nykyinen jako on ollut voimassa vuoden 2007 koko maan kuntauudistuksesta lähtien. Sitä ennen Tanska oli jaettu 13 lääniin. Grönlanti ja Färsaaret ovat Tanskan omistuksessa, mutta molemmille on myönnetty autonomiat. Kummallakin on 2 paikkaa Tanskan kansankäräjillä.
          Tanskan väestön sijoittuminen vuosina 1970 ja 2000.


Alempana oleva- ja uudempi kartta on tarkempi ja päivitetympi kuin vanha. Molemmista voi kuitenkin selvästi nähdä missä väestöntiheys on suurin ja missä asuu vähemmän ihmisiä. Erittäin tumma alue molemmissa kartoissa onkin Itä-Koillis reuna. Syy tähän on se, että siellä on Köpenhamina, eli Tanskan pääkaupunki. Tanskassa on Jyllannin ja  Själlannin kohdalla  hieman tummempia alueita toisten melko suurten kaupunkien kohdilla.
          Tanskalaisten naisten eliniänodote on 81.2 vuotta ja miesten 77.1 vuotta. Tanskan väestön keski-ikä on 40.9 vuotta.


Lähteet: www.wikipedia.fi ja http://194.100.159.181/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Tanska/Tanskahttp://www.finland.dk/public/default.aspx?nodeid=41621&contentlan=1&culture=fi-FI